RitvaPuolakka

Kaikki blogit puheenaiheesta Hiilijalanjälki

17v. pikku Relluni hiilijalanlälki.

Ostakaa uusia autoja, pelastakaa maailma! 

Näinkö mailma pelastuu?

Trafi lähettää minulle joka vuosi yli parinsadan euron laskun mailman tuhoamisesta.  Olemme Relluni kanssa niitä suuria saastuttajia ilmaston tuholaisia, niinkö?

Kuuntelin kansanradiota, jossa mieshenkilö antoi asiaan toisenki näkökulman.

Onko kukaan laskenut paljonko näiden uusien autojen rakentaminen kaikkine hienouksineen saatuttaa mailmaa?

Tosiaan, eikö näissä uusissa autoissa kaikkine laitteineen ole käytetty arvomineraalejakin, kullasta lähtien.  

Ilmastonmuutos ravistelee metsäverotusta

Ilmastolaskennan hiilijalanjälki mittaa paljonko päästöjä lähtee taivaalle itseäsi kohti, metsätilaasi kohti tai koko maakuntaasi kohti. Biotalous paisuu, hakkuut lisääntyvät. Syntyykö metsistämme hiilijalanjälki? Ja jos syntyy, mikä vaikutus sillä on metsäverotukseen.

Voimme käyttää laskennan esimerkkinä suomalaista yhteismetsää. Pinta-alaltaan niistä suurin on Kuusamossa, yhteensä 91 400 hehtaaria. Sitä hakataan vuosittain, hakkuuaukkoja istutetaan, taimikkoja hoidetaan ja nuoria metsiä harvennetaan.

Aivan jokaisen meistä täytyy pienentää omaa hiilijalanjälkeään

IPCC:n ilmastoraportin johtopäätös on se, että 1,5–2 asteen lämmön nousu johtaa peruuttamattomiin muutoksiin mannerjäätikössä. Mitä suurempaa on lämpeneminen, sitä enemmän ihmisiä kärsii tulevaisuudessa veden puutteesta. Uhkana ovat terveydelle haitalliset hellejaksot, merenpinnan nousu ja herkkien ekosysteemien vaarantuminen. Ilmaston lämpeneminen uhkaa myös esimerkiksi saimaannorpan selviytymistä. Kyse on lastemme tulevaisuudesta ja mahdollisuuksista hyvään elämään. Hyväksytyt ilmastotavoitteet eivät enää riitä.

Suomen ilmastometsä pulskistuu, ei hiilijalanjälkeä

Hiilijalanjälki mittaa paljonko ilmastopäästöjä lähtee taivaalle itseäsi kohti, kuntaasi kohti tai koko maatasi kohti. Biotalous paisuu, hakkuut lisääntyvät. EU on ymmällään syntyykö metsämaana itseään mainostavasta Suomesta sittenkin hiilijalanjälki?

Metsäntutkimuslaitos (nykyisin Luonnonvarakeskus) on mitannut metsämme Hangosta Utsjoelle ulottuvilla linjoillaan 12 kertaa vuodesta 1922 lähtien. Tuskin mikään muu maa on yltänyt vastaavalla tarkkuudella ja yhtä pitkällä ajanjaksolla tehtyyn puuvaraston laskentaan ja puumäärän muutosten seurantaan.

Antarktis kasvattaa jääpeitettä ja rikkoo kylmyysennätyksiä ym.

Hesari muistuttaa Heli Saavalaisen kolumnissa, että suomalaisten hiilijalanjälki on suuri, ja että muut maat käyttävät tätä tosiasiaa hyväkseen ja laittavat suomalaiset maksumiehen rooliin ilmastotalkoissa. http://www.hs.fi/paakirjoitukset/art-2000005300272.html

 

Ilmastonmuutos takoo ennätyksiä, mutta Saavalainen unohtaa mainita, että Antarktis kasvattaa jääpeitettä trendinomaisesti.

 

Miten teollisuuden kilpailukyky varmistetaan

Maailmalla on luotu paljon mahdollisuuksia kullanvuolentaan hallitusten takaessa hulppeat syöttötariffit ja muut etuudet uusiutuvalle energialle, joka sitten ei tulekkaan omillaan toimeen vaan tarvitaan perinteistä teknologiaa apuun.

 

YLE:n vihreät TV-uutiset kasvattavat hiilijalanjälkeämme -TAAS!

YLE:n vihreät TV-uutiset kertoivat vihreässä aamu-TV:ssä 29.9, että jätteiden lajittelua tulisi lisätä, koska se on taloudellisesti järkevää. YLE oli taas ympäristöimagolla ratsastavien kuljetusyrittäjien ja pieneltä osin nyt uutena elementtinä alueellisten energialaitosten asialla.

Olen joutunut pohtimaan viimeiset 15 vuotta biojätteen erilliskeräyksen mielekkyyttä, enkä ole vielä löytänyt perusteluja sille, miksi biojätettä pitäisi erilliskerätä. Sitä ei vaadi edes EU.

Kertokaa nyt joku viisaampi minulle, miksi biojätettä pitää erilliskerätä?

I call bullshit - asumisen energiatehokkuudesta

Suomalaistutkimus haastaa ilmastopolitiikan: Keskustassa asuvalla on suurin hiilijalanjälki - otsikoi näyttävästi artikkeli Helsingin Sanomissa 7.8.2015

Otsikko on suoraan sanottuna harhaanjohtava, sillä artikkelissa on mukana tärkeä disclaimer: "Maaseudulla asuvat kotitaloudet jätettiin tutkimuksen ulkopuolelle", eli nyt verrattiin tiiviisti rakennettuja keskustoja seutualueisiin.

Helsingissä hiilijalanjälki suurempi kuin Impivaarassa

Uudisrakennusten asukkaiden hiilijalanjälki on kaupunkikeskustoissa jopa puolet suurempi kuin väljemmin rakennetuilla alueilla.

Tähän johtopäätökseen tulivat Aalto-yliopiston tutkijat, jotka vertailivat uusissa ja vanhoissa rakennuksissa asuvien hiilijalanjälkiä eri puolilla Suomea vuosilta 2003–2012. Tuolloin keskusta-asukkaan hiilijalanjälki oli noin 11,7 tonnia, seutuasukkaan vain kahdeksan.

Tutkijat pitävät laskelmansa tulosta hämmentävänä.

Näin kertoo Helsingin Sanomat. Ja sitähän ei ole syytä epäillä, koska asialla on itse Pravda.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset

Julkaise syötteitä