RitvaPuolakka

Hylättyjen äänten tarkastaminen

  • Hylättyjen äänten tarkastaminen

Tähtiliikkeen äänisaalis oli surkea, joten mieleeni tuli, että onko kaikki äänet laskettu oikein. Samoin kohdallani vaalitulos oli 64 ääntä ja tarkastuslaskennassa se putosi 47 ääneen.

Tiedustelin Uudenmaan vaalipiirilautakunnalta mahdollisuutta äänten tarkastukseen. Erinäisten vaiheiden jälkeen saimme eilen mahdollisuuden tarkastukseen. Äänestysliput olivat AVI:n hallussa Pasilassa osoitteessa Ratapihantie 9.

Meitä oli tarkastuksessa mukana Terttu Savola, Mirjami Parant, Jari Räihä ja minä. Olimme sovittuun aikaan klo 11.00 siellä infossa ja neljä henkilöä tuli vastaanottamaan meitä. Jokaisen henkilöllisyys tarkastettiin ja sitten monien lukkojen takaa pääsimme tilaan, jossa oli työntekijöitä ja paketteja. Meitä valvottiin koko ajan, jotta kaikki sujuu asianmukaisesti. Siellä oli vaalilautakunnan miehiä, jotka ovat olleet pitkään näissä vaaliasioissa mukana sekä valtioneuvostossa virkatehtävissä, joten he osasivat vastata kaikkiin kysymyksiimme.

Saimme laatikon kerrallaan ja vertasimme äänestyslippuja suhteessa pöytäkirjoihin. Katsoimme samalla kaikki Tähtiliikkeen ehdokkaiden äänet niistä alueista, jotka tarkastimme sekä ennakkoäänten että varsinaisen vaalipäivän osalta. Äänet täsmäsivät siihen, mitä netissä on ilmoitettu, eli ainakaan tämän tarkastuksen perusteella ei ole näyttöä, että filunkia olisi tapahtunut. Tarkastimme Vantaalta Myyrmäen, Martinlaakson, Laajavuoren ja Keimolan. Espoosta Tiistilän ja Jousenkaari-Hakalehdon sekä Mäntsälästä Sälinkään.

Meille oltiin erittäin kohteliaita, tarjottiin vissyä ja kahvia. Samalla kävimme keskustelua ja kysyimme mitä korjattavaa Suomessa on, kun ihmiset palautetaan äänestämästä tai että virkailija unohtaa laittaa nimensä ennakkoäänestyksessä äänestyslippua palautettaessa. Tähän oli vastauksena, että kuntien vaalilautakuntien tulee kouluttaa vaalivirkailijat kunnolla, ettei moisia mokia pääse enää tapahtumaan.

Se oli harmittavaa, että suurin osa hylsyistä oli tyhjiä, joihin ei oltu merkitty mitään. Tuossa kuvassa on taas esimerkkinä taidonnäyte, jota ihminen oli suunnitellut etukäteen mennessään äänestämään. Hylätyistä  yli 50% oli meidän otannan perusteella tyhjiä, joten laajemmin ajatellen, se on ongelma, että ihminen vaivautuu äänestyspaikalle, mutta jättää täysin tyhjän äänestyslipun.

Mielestämme äänestäjän tahto oli toteutunut, koska jos ykkösessä oli väkänen tai ilman se oli hyväksytty. Samoin seiska viivalla tai ilman oli hyväksytty. 

Eilisestä päivästä jäi positiivinen fiilis ja tarkastusoperaatio oli mielenkiintoista suorittaa, eli uusi kokemus ainakin minulle. Tarkastuksen ja saadun selvityksen perusteella ääntenlasku suoritetaan siten, että yksi pöytä tarkastaa äänet ja toinen laskee ne uudestaan. Jos ei saada samoja lukuja, niin sitten laskenta siirretään kolmanteen pöytään. Siellä on eri puolueiden edustajia, joten jokainen silmä kovana tarkkailee toisiaan, ettei mitään vääryyttä pääse tapahtumaan.

Omalla kohdallani äänten eroavaisuuksissa on ilmeisesti ollut kysymys näppäilyvirheestä, mutta se on sitten jo toinen asia, eikä se kohdallani kuitenkaan mitään muuttaisi, joten tällä erää ei maksa vaivaa penkoa sitä sen enempää.

Käykää ihmiset äänestämässä eurovaaliehdokkaita ja laittakaa se numero siihen ympyrään!

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

15Suosittele

15 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (19 kommenttia)

Käyttäjän JanneSalonen11 kuva
Janne Salonen

Mukava kertomus, avoimuus vaaleissa siis toimii tulostarkastuksen osalta.

Mielenkiintoista ja tavallaan positiivista on, että joku menee uurnille asti jättämään tyhjän lapun. Ääni katsotaan lasketuksi ja se on "kaikilta pois", toisin kuin kokonaan äänestämättä jättäminen.

"Mielestämme äänestäjän tahto oli toteutunut, koska jos ykkösessä oli väkänen tai ilman se oli hyväksytty. Samoin seiska viivalla tai ilman oli hyväksytty. "

Kokonaisuuden kannalta tällä tuskin lienee isoa merkitystä mutta noin teoriassa, isolla väkäsellä tehty ykkönen tai pienellä ilman poikkiviivaa tehty seiska voi tietty olla tulkinnanvarainen. Onkohan näillä yhtenäinen sääntö tämän varalle?

Käyttäjän RitvaPuolakka kuva
Ritva Puolakka

Uusi kuva Janne! Minä niin mielelläni pidän tätä kymmenen vuotta sitten otettua kuvaa, mutta vaaleissa piti kuluttajansuoja varmistaa laittamalla nykyhetkistä olotilaa kuvaava kuva, jottei äänestäjää johdettaisi harhaan;)

Mutta itse asiaan, mielestäni avoimuus ainakin tuolta osin toteutui. Kaikki hoitui asianmukaisesti alun puhelinsoitoista ja sähköpostiviestittelyistä lähtien.

Uudellamaalla äänestysalueita oli 323 eli paketteja yhteensä 646, erikseen siis ennakkoäänet ja sitten varsinaisen vaalipäivän äänet. Näissä paketeissa on äänestysliput niputettu numeroittain ja jokaisessa paketissa on myös sen alueen hylsyt.

Me teimme pienen otannan ja ilmoitimme etukäteen mitkä alueet haluamme tarkastaa. Paketit olivat valmiina ja ne avatiin paikan päällä ja tarkastuksen jälkeen ne sinetöitiin uudestaan merkinnällä, että ne oli avattu eilen.

Joissakin oli iso väkänen ykkösessä, mutta kyllä siitä kuitenkin näki, että ykköstä on tarkoitettu. Samoin seiskassa oli ilman viivaakin numero merkitty niin, että sen saattoi hyvin lukea seiskaksi.

Yhteiset ohjeet menee kaikille, mutta eri kunnissa voi tietenkin olla eri käytännöt, kuten huomaa siitä, että ihmiset on ajettu pois äänestämästä kirjaston tiloista, kun työntekijöille ei makseta ylitöistä tai että vaalivirkailija jättää ennakoissa nimensä allekirjoittamatta, jolloin äänestyslippu on mitätön.

Kunnissa siis pitää kouluttaa nämä vaalivirkailijat kunnolla, se oli näiden vaali-ihmisten mielestäni tärkein sanoma.

Käyttäjän sarilait kuva
Sari Laitinen

Minä käytän varmuuden vuoksi samanlaisia numeroita, joita seinällä on mallina, vaikka normaalisti käsialani onkin erilainen. Näin virkailijoiden ei tarvitse pähkäillä tarkoitustani.

Käyttäjän RitvaPuolakka kuva
Ritva Puolakka Vastaus kommenttiin #5

Tuo on Sari varmin tapa, ettei ääni ainakaan mene hylsyyn. Itseäni hieman jännitti, että saanko ääntä edes itseltäni, kun vanhasta muistista olin laittanut ykköseen väkäsen.

Ainakin Uudellamaalla on kuitenkin katsottu numerot niin, että äänestäjän tahto on toteutunut, jos siitä selvästi näkee mitä numeroa on tarkoittanut.

Se oli mielenkiintoista, että jos on numero ollut täysin oikein, niin jos siinä oli lisäksi etunimi, niin on hylsy tullut. Toisaalta taas oli semmoinen, jossa oli numero ja koko nimi, niin se oli hyväksytty.

Selittivät tämän siten, että koska koko nimi oli näkyvillä sekä numero oikein, niin äänestäjän tahto oli tullut selville.

Itse kuitenkin pidän varmimpana sitä, että kirjoittaa numeron mahdollisimman selkeästi, eikä mitään muita merkintöjä.

Käyttäjän topira kuva
Topi Rantakivi

@1. Tästä ykkösen ja seiskan numerointi on aiheuttanut sekaannuksia niin kouluissa kuin muissa paikoissa.

Tästä päätettiin luopua ja ottaa perinteiset numerot takaisin mutta milloin se vahinko sitten on korjattu, se ei tapahdu parissa vuodessa?

Käyttäjän RitvaPuolakka kuva
Ritva Puolakka

Jos katsoo vaikka tätä kirjoitustyyliä, niin 1:ssä on pieni väkänen ja 7 on ilman väliviivaa.

Tekemässämme tarkastuksessa, vaikka ykkösessä oli isokin väkänen, niin jos se oli selkeästi erotettavissa seiskasta, niin se oli hyväksytty ykköseksi. Samoin seiska viivalla tai ilman oli hyväksytty, jos siitä näki, että seiskaa on tarkoitettu.

Ehkä aiemmista vaaleista on otettu opiksi, eli nyt korostettiin sitä, että äänestäjän tahto on toteutunut.

Käyttäjän topira kuva
Topi Rantakivi Vastaus kommenttiin #8

@8. Aikoinaan ne numerointityylit on tarkoitettu olla tarkkoja eikä epämääräisiä. En tiedä, että kuka opetusministeriössä tai työryhmä on mennyt tunaroimaan tämän?

Ammattikoulussa kun opiskelin, niin opettajat painottivat käyttämään tavallisen nollan sijaan nollaa, jonka sisällä on kauttaviiva kertomaan selkeästä nollasta eikä o-kirjaimesta. Tämä edellytys on vaatimuksena erittäin monimutkaisissa tilanteissa, jossa voi viljellä O ja 0-merkkejä, tästä syystä haluttiin eliminoida väärinkäsityksen mahdollisuutta.

Norjalainen, joka työskentelee Suomessa on varmasti tietoinen, ettei Suomessa ole sitä hassua o-kirjainta.

Käyttäjän PetriHirvimki kuva
Petri Hirvimäki

Kannattaisiko sinunkin harkita Nukkuvien konseptia jatkossa?

Jotain oikeasti uutta? Porukalla onnistuu ihan varmasti ;-)

Pitää vain osata luopua osasta siitä mikä erottaa, niin minäkin olen tehnyt.

http://petrihirvimki.puheenvuoro.uusisuomi.fi/2750...

Käyttäjän RitvaPuolakka kuva
Ritva Puolakka

Mielenkiintoinen kirjoitus Petri! Pitää paneutua tähän asiaan tarkemmin paremmalla ajalla.:)

Käyttäjän PetriHirvimki kuva
Petri Hirvimäki

Kiitos. Jep, Täällä ollaan!

Ja myös ollaan Porissa kesällä. Viimeinen blogini.

Käyttäjän RitvaPuolakka kuva
Ritva Puolakka Vastaus kommenttiin #16
Käyttäjän pekkaroponen1 kuva
Pekka Roponen

Oliko Urho Kekkonen saanut vielä monta ääntä?

Käyttäjän HarriRautiainen kuva
Harri Rautiainen

Jos vainajat saisivat äänestää.

Käyttäjän RitvaPuolakka kuva
Ritva Puolakka

Ei ollut ainakaan noissa. Aku Ankkaa taisi olla pari, sitten erilaisia hymiöitä, 666-numeroa ja yksi juhlakunnossa oleva miehen perhekalleus.

Eniten ihmetytti tuo tyhjien äänien paljous. Ilmeisesti se kuitenkin tarkoittaa, että äänestäjä olisi halunnut käyttää kansalaisoikeutensa, muttei yhtään sopivaa ehdokasta ollut.

Käyttäjän HarriRautiainen kuva
Harri Rautiainen

Paavon viimeinen ponnistus Tähtiliikkeelle on kytkeä se jotenkin Italian tähtiliikkeeseen. Saadaanhan näin yhteenlaskien kaksitoista, mikä on enemmän kuin poikia on Jukolassa.

Lukuteorian kannalta ajatus on mielenkiintoinen. 7 ja 5 ovat alkulukuja, jaollisia vain itsellään ja yhdellä. Sensijaan niiden summa 12 taipuu moneen eri asentoon.

Käyttäjän RitvaPuolakka kuva
Ritva Puolakka

Paavolla on tietenkin oikeus tehdä mitä hän itse parhaaksi näkee. Me ehdokkaat olimme vaaleissa Tähtiliikkeen ehdokkaina erilaisista lähtökohdista, muttei olla puolueen varsinaisia jäseniä, joten ei meillä ole sananvaltaa siinä, mitä hän suunnittelee.

Mielestäni on sinänsä hyvä, että hän erilaisia vaihtoehtoja miettii toiminnan jatkamiselle, koska Tähtiliikkeellä on kuitenkin hyvä agenda.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

Olin äänten laskijana presidentinvaaleissa 1978 ja eduskuntavaaleissa 1983.

Sen perusteella minulle muodostui kuva, että tulos on hyvin tarkkaan oikea. Filungin mahdollisuus on käytännössä olematon.

Presidentinvaaleissa 1978 tarkastin yhden lipun, johon oli kirjoitettu "Mauno Koivisto presidentiksi". Äänestäjä oli siis ollut aikaansa edellä. Eduskuntavaaleissa luki yhdessä lipussa "Haista paska".

Käyttäjän RitvaPuolakka kuva
Ritva Puolakka

Ruohonjuuritasolla ei filungin mahdollisuutta juurikaan taida olla, mutta entä kun tiedot syötetään järjestelmään, pystyykö niitä siinä vaiheessa manipuloimaan?

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset