*

RitvaPuolakka

Ruotsin kieli valmistumisen ja työnsaannin esteenä

  • Ruotsin kieli valmistumisen ja työnsaannin esteenä

Nimimerkki ”296 op” kysyi Helsingin Sanomissa Tappaako pakollinen ruotsin kurssi unelmani tutkijan urasta? 

Vastauksena tähän voi sanoa, kyllä, näin se tekee. Me Suomalaisuuden Liiton kieliosastossa olemme erittäin huolissamme tästä kehityksestä.

Yhdenvertaisuutta loukataan sekä tutkinnoissa että työhönotossa, koska yliopistot ovat avanneet ovensa ruotsia osaamattomille ulkomaalaisille opettajille ja tutkijoille. Lisäksi Suomessa opiskelevat ulkomaalaiset sekä ulkomailla opiskelevat suomalaiset, ovat toisen kotimaisen kielen opiskeluvaatimusten suhteen eri asemassa kuin ne Suomessa opiskelevat, jotka ovat suorittaneet perusopintonsa kotimaisilla kielillä.

Asia ei koske ainoastaan korkeakouluopintoja, vaan kaikkia tutkintoja. Suomessa ei voi pakkoruotsin takia valmistua ammattiin myöskään ammattikouluista ja ammattikorkeakouluista, jos ei osaa ruotsia. Kun nuorella on peruskoulusta ruotsista armoviitonen tai ei ole saanut todistusta laisinkaan, miksi vaivautua ammattikoulussakaan, kun ei kumminkaan saa todistusta ruotsin kielen osaamattomuuden takia. Tuloksena on syrjäytyminen, jota yritetään hoitaa muilla keinoilla kuin puuttumalla itse ongelmaan, pakkoruotsin poistoon valmistumisen esteenä.

Nykytilanne on perin nurinkurinen toisen kotimaisen kielen suhteen, kun englanti on syrjäyttänyt suomen kieltä yliopistoissa ja ulkomailla tutkinnon suorittaneet akateemiset opettajat ja tutkijat ohittavat rekrytointitilanteessa entistä useammin kotimaisia hakijoita, jotka eivät voi edes saada tutkintotodistusta ilman kotimaisten kielten opintoja.

Kun yhä useammat suomalaiset suorittavat tutkintoja ulkomailla vieraalla kielellä, he saavat täyden pätevyyden virkoihin, ilman molempien kotimaisten kielten opintoja. Näin toisen kotimaisen kielen osaaminen jää ”kotoperäisten” suomalaisten erityisvelvollisuudeksi, yhdenvertaisuuslain vastaisesti.

Me Suomalaisuuden Liiton kieliosastossa vaadimme valtiovaltaa puuttumaan tähän epäkohtaan, koska ruotsin kieli ei saa olla ammattiin valmistumisen ja tutkintotodistuksen saamisen esteenä.

 

19.12.2016

Suomalaisuuden Liiton kieliosasto

Suomalaisuuden Liiton blogi

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

16Suosittele

16 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (65 kommenttia)

Käyttäjän RitvaPuolakka kuva
Ritva Puolakka

Tämä kirjoitus on lähetetty aiemmin Helsingin Sanomiin, mutta ainakaan toistaiseksi sitä ei ole siellä julkaistu, joten täällä se ainakin saa lisää julkisuutta. Toivon mukaan valtiovalta alkaa viimeinkin toimenpiteisiin asian korjaamiseksi.

Käyttäjän vilenin kuva
Aimo Remes

Tervetuloa takaisin joukkoomme.

Käyttäjän RitvaPuolakka kuva
Ritva Puolakka

Kiitos Aimo, mukava taas kirjoitella täällä. Oikein hyvää vuotta 2017 kaikille!

Käyttäjän jlinjama kuva
Jussi Linjama

Tässä maassa maalarilta ei kysytäkään osaako hän maalata talon vaan kysytään, osaako hän maalata sen ruotsiksi. Muutenhan ei maalariksi voi valmistua - kuten ei suomenkielinen yhtään mihinkään muuhunkaan ammattiin.

Käyttäjän RitvaPuolakka kuva
Ritva Puolakka

Luin kirjoituksesi "Kaksikielisen Suomen varapalvelijat" ja noinhan se käytännössä menee.

Käyttäjän opehuone kuva
Esa Mäkinen

Miten joku voi kuvitella pystyvänsä tutkijaksi, jos ei ole älyllisiä edellytyksiä edes virkamiesruotsin suorittamiseen?

Käyttäjän RitvaPuolakka kuva
Ritva Puolakka

Tietenkin silloin jos on ruotsin kielen tutkijana, ruotsin kielen osaaminen on tärkeää. En kuitenkaan mittaisi kenenkään älykkyyttä sillä, osaako ihminen ruotsia vai ei.

Suomalaisuuden Liiton kieliosasto järjestäisi ruotsinkielisille etätulkkausta, jolloin virkamiesruotsin pakollisuus voitaisiin poistaa ja tilalle tulkkaukset digitaalisina.

Käyttäjän opehuone kuva
Esa Mäkinen

Tutkijaksi pyrkimisessä virkamiesruotsin tutkinnon läpisaaminen nyt vaan on varmasti pienimpiä haasteita.

Käyttäjän RitvaPuolakka kuva
Ritva Puolakka Vastaus kommenttiin #7

Siksihän juuri kannattaakin tämmöiset valmistumisen esteet poistaa kokonaan, koska suomea osaamattomille ruotsinkielisille voidaan tulkkauspalvelut järjestää digitaalisina.

Käyttäjän mikkokokko kuva
Mikko Kokko

Miusta on aika surullista että Esa on opettaja. Asenne on todella surkea, mitä tosiasioiden tunnustamiseen tulee.

Jossain laitoksiksissa virkamiesruotsi varmaan on tikunnokassa, toisaalla siitä annetaan käytännössä vapautus - yliopistotasolla.

Käyttäjän ollivaisala kuva
Olli Väisälä

Olen samaa mieltä, että Esa Mäkisen kommentit ovat typeriä, tyypillisiä pakkoruotsin puolustajien epäloogisia epäargumentteja. SILTI: ei mennä henkilökohtaisuuksiin; voihan hän hoitaa leipätyönsä ihan hyvin.

Käyttäjän mikkokokko kuva
Mikko Kokko Vastaus kommenttiin #32

Toki. Vaan itse olen toiminut opettajana 15v, niin erityisherkkä olen nimenomaan opettajien suhteen. Epäilemättä ei välitä ajatteluaan oppilaisiinsa ja olen samaa mieltä siitä, ettei pidä koskaan mennä henkilökohtaisuuksiin.

Käyttäjän RitvaPuolakka kuva
Ritva Puolakka Vastaus kommenttiin #32

Ei tietenkään kannata mennä henkilökohtaisuuksiin, mutta jos itse asettaa älykkyyden suhteessa ruotsin kielen osaamiseen, niin siinä on jo menty aika karkeasti niiden ruotsin kieltä osaamattomien ihmisten henkilökohtaisille tonteille.

Minä en missään tapauksessa väheksy kenenkään oikeutta äidinkieleensä. Oli tämä sitten ruotsinkielinen, saamenkielinen tai karjalankielinen, niin hänellä tulisi olla oikeus saada opetusta omalla äidinkielellään, mutta toisilta tämän kielen osaaminen tai tehdä siitä valmistumisen tai tutkinnon saamisen ehto, on väärin.

Käyttäjän opehuone kuva
Esa Mäkinen

Eipäs mennä henkilökohtaisuuksiin. Näin käy aina, kun te persumieliset jäätte keskustelussaa kiinni typeryyksistänne tai alakynteen.

Parikymmentä vuotta perusopetuksessa on kyllä näyttänyt, että ketään ei päästetä syrjäytymään ruotsin takia. Usko pois. Ihan turha valehdella suomalaisille noin tökerösti.

PS. Mielipidekirjoituksen tehnyt henkilö on kyllä toiminut hölmösti, kun ei ole hoitanut ruotsia alta pois opintojensa alkuvaiheessa. Yliopistoissakin tarvittaisiin kunnollista opinto-ohjausta.

Käyttäjän mikkokokko kuva
Mikko Kokko Vastaus kommenttiin #37

"Te persumieliset".

Olen koko ajan surullisempi. Ainahan toki vain näin käy silloin, kun "te persumieliset" jäävät keskustelussa kiinni typeryyksistä ja alakynteen.

Huokaus. En haluaisi olla persumielisten vanhempien lapsi Esan opetuksessa.

EDIT:
On muuten taivaan tosi että ihan normaalit opettajat eivät pysty kommunikoimaan Ruotsissa ruotsinkielellä. Oon ollut parilla exkursiolla, englanniksi meni.

Käyttäjän IlkkaNielsen kuva
Ilkka Nielsen

Ruotsin kielen taitamattomuus ei ole este ammatillisen tai ammattikorkeakoulututkinnon suorittamiselle. Työntekijöitä rekrytoitaessa taito voi kyllä olla edellytettävien valmiuksien joukossa.

Käyttäjän RitvaPuolakka kuva
Ritva Puolakka

Mitä tarkoitat tällä? Meillä vaaditaan ruotsin kielen suorittaminen kaikilla kouluasteilla.

Käyttäjän IlkkaNielsen kuva
Ilkka Nielsen

Ei ole kuitenkaan ammattitutkinnon tai erikoisammattitutkinnon pakollinen osa. Vähimmäisvaatimukset on jo koulutukseen hakeuduttaessa toisen kotimaisen kielen ja opetuskielen riittävä hallinta.

Käyttäjän opehuone kuva
Esa Mäkinen

Perusopetuksessa päättötodistuksen saaminen ei käytännössä ole kiinni erityisesti toisesta kotimaisesta. Ne joilla on vaara jäädä ilman sitä, ovat järjestään niin moniongelmaisia, että joku ruotsi/suomi on siinä pikkujuttu.

Ammattitutkinnoissa sama juttu: toisen kotimaisen osuus on naurettavan vähäinen (liiketaloutta ja palvelualoja lukuunottamatta) ja tasovaatimus lähes olematon. Jos ei siitä muka selviä, tuskin selviää englannista tai alakohtaisista opinnoistakaan.

Käyttäjän RitvaPuolakka kuva
Ritva Puolakka Vastaus kommenttiin #11

En lähde kenenkään älyä arvioimaan ruotsin kielen osaamisella. Itselleni ei ruotsin kieli tuota ongelmia, mutta jos se joillekin tuottaa, niin tämä este on poistettava.

Käyttäjän opehuone kuva
Esa Mäkinen Vastaus kommenttiin #14

Nyt ei ole kyse älykkyydestä. Jos kyse on diagnosoitavista oppimisvaikeuksista, voi siihen saada helpotusta jo perusopetuksessa. Moniongelmaisuudella tarkoitin mm. syrjäytymistä kaikkine seurausvaikutuksineen.

Käyttäjän RitvaPuolakka kuva
Ritva Puolakka Vastaus kommenttiin #15

Kuten kannanotossamme ilmenee, tähän syrjäytymiseen nimenomaan haluamme puuttua ja toivomme, että valtiovalta ottaa kantaa viimeinkin tähän ongelmaan.

Käyttäjän opehuone kuva
Esa Mäkinen Vastaus kommenttiin #17

Kenenkään syrjäytyminen ei todellakaan ole toisen kotimaisen osaamattomuudesta kiinni. Siinä on aina paljon monimutkaisemmat ja pitkät prosessit takana. Joten lakkaa valehtelemasta.

Te persumieliset fanaatikot teette propagandallanne paljon hallaa niille, pääasiassa pojille, joilla on koulunkäynnin ja oppimisen vaikeuksia. Liiankin usein opettajat, koulukuraattorit ym saavat kuulla huoltajilta tekosyynä, että kaikki onkin pakkoruotsin vika.

Käyttäjän mikkokokko kuva
Mikko Kokko Vastaus kommenttiin #33

Ai persut on syyllisiä poikien syrjäytymisongelmiin? Olleet jo 20v ?

Ja sinä olet Esa opettaja? Välitätkö eteenpäin tätä harhaa?

Käyttäjän RitvaPuolakka kuva
Ritva Puolakka Vastaus kommenttiin #33

Esa Mäkinen. Olet saanut saada sanoa sanottavasi tähän asiaan, siitä ei tarvitse enää jankata. Toisten syyttäminen valehtelijaksi tai persufanaatikoksi saa riittää.

Miksi te ette kuuntele mitä vanhemmat ja lapset teille sanovat?

Käyttäjän IlkkaNielsen kuva
Ilkka Nielsen Vastaus kommenttiin #14

Minä poistaisin kyllä mielummin osaamattomuuden kuin ruotsinkielen. Kommentistasi ei ihan selkeästi käynyt ilmi, mitä olisit poistamassa.

Käyttäjän RitvaPuolakka kuva
Ritva Puolakka Vastaus kommenttiin #19

Kannattaa lukea koko kannanotto uudestaan:)

Käyttäjän zzz333 kuva
kaija kelhu

Eipä kannata jatkuvasti näiden "väärinymmärtäjien" kanssa aikaansa tuhlata. Alan olla kohta täysin kypsä näihin, joille pakkoruotsi on jatkuvasti kummallinen pakkomielle:) Tuskin he edes huomaisivat omassa elämässään, että jotain tärkeää puuttuu, jos ruotsi olisi vapaaehtoinen aine koko kouluelämän ajan?

Eivät he edes ymmärrä sitä, ettei edes perustuslaki vaadi molempien kansalliskielien osaamista. Aika mitä niihin käytetään on aina pois jostain tärkeämmästä kielestä, jolla olisi myös käyttöä. Esimerkiksi ahvenanmaalaiset tekivät juuri siksi oman järkipäätöksensä ja jättivät pakkosuomen vapaaehtoiseksi aineeksi.

Käyttäjän JanneSalonen11 kuva
Janne Salonen

Miksei perussuomalaisuuden liitto tee asioita suomalaisuuden hyväksi, kun linjana edelleen näyttää olevan vain toisen Suomen kansalliskielen vastustaminen?

Käyttäjän RitvaPuolakka kuva
Ritva Puolakka

Älähän Janne höpäjä. Suomalaisuuden Liitto on perustettu Johannes Linnankosken aloitteesta J.V. Snellmanin syntymän satavuotispäivänä 12.5.1906. Ei ole tainnut olla edes persuja silloin olemassakaan;)

Kuka tässä on ruotsia vastustanut? Tiedät hyvin itsekin, että ajamme vapaata kielivalintaa, jolloin ruotsin opiskelu on aivan yhtä mahdollista kuin nykyäänkin.

Käyttäjän JanneSalonen11 kuva
Janne Salonen

Älähän Ritva höpäjä, puhuin Suolin surullisesta nykytilanteesta josta useimmat Suolin aktiivit irtisanoutuivat sen jälkeen kun persut kaappasivat järjestön. En vuodesta 1906.

Osaatko sinä kertoa, mitä muuta te teette kuin vastustatte nykyistä opetussuunnitelmaa ja ruotsin asemaa Suomessa?

Käyttäjän RitvaPuolakka kuva
Ritva Puolakka Vastaus kommenttiin #18

Nyt on pakko korjata sinua, Suomalaisuuden Liitto on poliittisesti sitoutumaton järjestö. Näyttäisi, että ainakin kepulaisia on tullut mukaan toimintaan, joten enää persut eivät ole yliedustettuina. En voi tietenkään tietää kaikkien poliittista taustaa, mutta jos asiaa voi myös poliittisella tasolla yksittäinen jäsen ajaa, niin se on tietenkin hyvä asia.

Emme me vastusta ruotsin asemaa, vaan tällä hetkellä olemme enemmänkin huolissamme siitä, että englannin kieli virallistettaisiin, joka olisi aivan liian kallis taakka veronmaksajille. Laitan linkin toiseen blogiin, jossa asiaa selvennetään tarkemmin. http://www.suomalaisuudenliitto.fi/blogi/2016/12/0...

Käyttäjän JanneSalonen11 kuva
Janne Salonen Vastaus kommenttiin #25

Tietääkseni yksikään vakavasti otettava päättäjä ei ole oikeasti esittänyt englannin kielen virallistamista. Mutta eihän tuo sekava blogi tosiasiassa edes käsittele sitä otsikkoa lukuunottamatta, vaan jotain kummallista miten suomalaiset yritykset ovat ruotsalaisia yrityksiä heikommassa asemassa koska Suomessa etiketti pitää lukea useammalla kielellä.

"EU on päätöksillään luonut tilanteen, jossa muilla kuin kotoperäisillä suomalaisilla, etenkin Ruotsin ruotsalaisilla, on kielellinen erityisasema Suomessa."

Sinäkö tuon olet kirjoittanut?

Käyttäjän RitvaPuolakka kuva
Ritva Puolakka Vastaus kommenttiin #38

Valtioneuvoston viestintäjohtaja Markku Mantila on siitä täälläkin kirjoittanut. Tietenkin haistellakseen yleistä ilmapiiriä, mutta uhka on siis olemassa. http://markkumantila.puheenvuoro.uusisuomi.fi/2247...

En tietenkään ota näistä kirjoituksista yksin kunniaa itselleni, koska meitä on useampia. Mentorinamme on Suomalaisuuden Liiton ex-pj, emeritusprofessori Erkki Pihkala ja tuossa on hänen kirjoituksensa aiheeseen liittyen. http://www.suomalaisuudenliitto.fi/blogi/2016/12/0...

Käyttäjän StefanTallqvist kuva
Stefan H. Tallqvist

Varsin uusin näkee (virallisia) ilmoituksia, jotka on käännetty niin huonolla kielitaidolla, että ruotsinkielinen ei ole uskoa silmiään.

Voiko siis kääntyä ”Suomalaisuuden Liiton kieliosaston” puoleen ja liitto takaa, että saa hyvänlaatuisen käännöksen rotsin kielelle? Jos näin on, asiasta voisi ilmoittaa sekä Hufvudstadsbladetissa että Hesarissa!

Käyttäjän jlinjama kuva
Jussi Linjama

Minä voin auttaa. Mihin työhön olet hakemassa ja mikä siihen liittyvä ilmoitus on sellainen, jota et ymmärrä? Varmaankin saamme sen yhdessä selvitettyä.

Käyttäjän StefanTallqvist kuva
Stefan H. Tallqvist

#20

Kiitti tarjouksestasi. Minä kyllä henkilökohtaisesti en tarvitse mitään käännösapua; ammattini on emeritustutkija ja olen melkein 76 vuotta vanha kuten Heikki Tala.

Mutta monet muut ovat pätevien kielenkääntäjien tarpeessa. Kysyin siis, että voiko mainittu Liitto olla siinä apuna? Edes lyhyitten tekstien kääntämisessä ruotsin kielelle.

Vaimoni oli aikanaan Työministeriön ylitarkastaja, ja käänsi suuren joukon työministeriön julkaisuja ruotsin kielelle.

Käyttäjän RitvaPuolakka kuva
Ritva Puolakka Vastaus kommenttiin #23

Suomalaisuuden Liitolla on tällä hetkellä vain kaksi työntekijää, toiminnanjohtaja ja toimistonhoitaja, joten en oikein usko, että tämmöiseen käännöspalveluun olisi mahdollisuutta. Siksi kannattaakin pyytää ko. virkamiehiä apuun, jos on kokenut, että käännökset suomesta ruotsiksi ovat huonoja.

Käyttäjän RitvaPuolakka kuva
Ritva Puolakka

En osaa noihin virallisiin ilmoituksiin ottaa kantaa, mutta valitukset voi varmasti osoittaa sinne kuuluviin instansseihin.

Käyttäjän ManuKorkman kuva
Manu Korkman

Käännöspalvelut olisikin mainiota toimintaa Suomalaisuuden liitolta. Raja-aitojen kaatamista eri kieliryhmien väliltä. Nykyään Suomalaisuuden liiton voimavarat tuntuvat menevän suomalaisten käyttämän kielen vastustamiseen.

Käyttäjän RitvaPuolakka kuva
Ritva Puolakka

Jos vapaa kielivalinta on jonkin asian vastustamista, niin silloin sinä ja minä näemme tämän asian vastakkaisilta kanteilta.

Käyttäjän zzz333 kuva
kaija kelhu Vastaus kommenttiin #26

Koko tämä kuvio on aika erikoinen ja tietysti muutenkin ihmeellinen koko maailmassa. Toista vastaavaa kahtiajakautunutta maata ei ole, joka vaatisi koko kansan pakottamista toisen pienen marginaalikielen hallintaa kaikilla koulutusasteilla, vaiikka enemmistö sitä vastustaa.

Jos minä itse olisin ruotsinkielinen, niin en totisesti kehtaisi puoltaa vallitsevaa käytännön jatkamista. Varsinkin, kun se ei ole edes ollut käytäntö ennen peruskoulua ja silti ruotsinkielisillä oli kaikki samat edut kuin nytkin ja elämä jatkui ihan sopuisasti silloinkin.

Nyt vastassa on aina kiukkuinen muuri pakon puolustajia ja näin se tulee jatkumaan vuosikausia edelleen, jopa kasvaen ja muuria korottaen. Onko se sitten jotenkin rakentavaa toimintaa ja kansan yhteisöllisyyttä kasvattavaa pakkoa?

Ei tätä enää nuoriso pysty pitkään hyväksymään, kun he ovat jo näitä fiksuja maailmankansalaisia, joilla on omat vahvat mielipiteet. He ovat myös itsetuntoisempia ja vaativampia, kuin tämä harmaantunut vanhan polvi, joilla on tapana katsoa koko ajan taaksepäin peruskoulun aikaiseen alkuun... Kauemmaksi eivät taida enää edes muistaa? Muristaan vaan äkeinä poteroissa; " näin on ennenkin tehty" :)

Käyttäjän RitvaPuolakka kuva
Ritva Puolakka Vastaus kommenttiin #49

Fiksuja ovat nykyajan nuoret ja varmasti tajuavat tämän asian erittäin hyvin. He tietävät, että menestyäkseen tarvitaan monipuolista kielitaitoa, eikä yksi kieli saa olla esteenä tavoitteeseen päästäkseen.

Mielestäni Erkki Pihkala sanoo kirjoituksessaan hyvin: "Tulisi oivaltaa, että on eri asia tarjota opiskelijoille mahdollisuus suorittaa julkisissa viroissa vaadittu toisen kotimaisen kielen koe opintojen yhteydessä kuin tehdä tämän kokeen läpäisemisestä ammattiin valmistumisen ja todistuksen saamisen ehto. Nykytilanne on yhtä kaikki perin nurinkurinen palvellessaan RKP:n tavoitetta kaikkien suomalaisten pakottamiseksi kaksikielisiksi juuri ruotsin kielen suhteen samalla kun englanti on syrjäyttänyt suomen kieltäkin yliopistoissa." http://www.suomalaisuudenliitto.fi/blogi/2016/12/0...

Hienoa on ollut tutustua näihin viisaisiin herrasmiehiin, joilla on älyä vaikka muille jakaa, mutta eivät kuitenkaan ole niin sokeita, etteivätkö näkisi mistä oikeastaan kielipolitiikassamme on kysymys. Siksi puhutaankin pakkoruotsista.

Käyttäjän ilkkahyttinen kuva
Ilkka Hyttinen Vastaus kommenttiin #50

Ritva,

pakottamisella ja holhoamisella on yleensäkin missä tahansa elämämme osiossa vain negatiivinen, kaikkea alentava, takapakkinen vaikutus - vrt. Sipilän pakotteet. Montako vastuullisessa tehtävässä olevaa virkailijaa, työntekijää jättää ruotsinkin kielen välttämättömän tyydyttävän taidon hankkimatta töissäään selviytyäkseen, jos ei sitten vielä toisella "kotimaisella", englannilla käytännön töistään kunnaialla selviä? - Olemmeko me vieläkin kaikki suomalaiset "tsuhnia" ja vain ruotsalaiset, suomenruotsalaiset viisaita ja oikeutettuja monimuotoiseen kielirasimiinkin vielä A.D. 2017??

Käyttäjän RitvaPuolakka kuva
Ritva Puolakka Vastaus kommenttiin #61

Mielestäni tässä on myös ruotsinkielisten oikeudesta kysymys. Kun joku suomenkielinen auttavalla ruotsilla saa läpi ruotsin kielen testin juuri ja juuri, jonka jälkeen hän saa virkamiesstatuksen, niin voidaanko taata, että ruotsinkielinen vähemmistö saa sitä palvelua, johon on lain mukaan oikeutettu?

Minä uskon, ettei saa. Siksi onkin paljon tärkeämpää, että asiat hoidetaan siten, että viranomaistoiminnassa kansalainen saa sitä palvelua, jonka ansaitsee. Kun panostetaan laatuun eikä määrään, niin tämäkin epäkohta voitaisiin korjata.

Käyttäjän Luntatupaan kuva
Pertti Väänänen

Tällä kertaa Suomalaisuuden liitto on oikeassa. Ainakin Åbo Akademissa täytyisi lakkauttaa virkasuomen osaamisen vaatiminen professorin virkaan pääsyn ehdoksi, koska nykyisessä tilanteessa riikinruotsalaisia voidaan suosia suomenruotsalaisten kustannuksella.
Toinen mahdollisuus olisi, että virkasuomea vaadittaisiin myös riikinruotsalaisilta professorikokelailta.

Käyttäjän IlkkaNielsen kuva
Ilkka Nielsen

Ritva. Sallittaisiinko työnantajille kuitenkin asettaa rekrytoitaessa vaatimus ruotsinkielen taidosta?

Käyttäjän RitvaPuolakka kuva
Ritva Puolakka

Tottakai. Yksityinen työnantaja tästä itse päättääkin, mutta kunnat/valtio joutuvat miettimään mitä taitoja työntekijöiltään edellyttävät. Joka tapauksessa siis, asiointi omalla äidinkielellään on turvattava, mutta siihen on nykytekniikalla olemassa paljon kevyempi ja edullisempi keino eli juuri tuo digitalisointi.

Yksityiset työnantajat sitten miettivät liiketoimiaan ja mikä niissä olosuhteissa on järkevintä edellyttää työntekijöiltään kielitaidon tai muun suhteen.

Käyttäjän IlkkaNielsen kuva
Ilkka Nielsen

Voitko kertoa esimerkkejä siitä, missä tällaista digitulkkausjärjestelmää käytetään julkishallinnon aloilla? Kuinka kehittyneitä ja suojattuja järjestelmät ovat esim oikeusturvan ja tietosuojan osalta?

Käyttäjän RitvaPuolakka kuva
Ritva Puolakka

Kannanotossamme "Suomalaisuuden Liiton Kieliosasto järjestäisi ruotsinkielisille etätulkkausta" siitä on tarkemmin. Vieritä tuosta alas, niin se jonkin verran selventää asiaa. http://www.ritvapuolakka.fi/412932974

Käyttäjän IlkkaNielsen kuva
Ilkka Nielsen

Älypuhelinten tulkkaussovellukset toimivat suojaamattomassa verkossa. Eivät siis sovellu minkään julkishallinnon alan käytettäväksi. Se siitä.

Käyttäjän RitvaPuolakka kuva
Ritva Puolakka

Eiköhän hallituksella ole käytettävissään näihin keinot, kun tämä palvelujen yleinen digitalisointi on hallitusohjelmaan kirjattukin. Sinun ja minun ei sitä varmastikaan tarvitse tehdä. Se on kuitenkin tulevaisuutta ja sitä kohti mennään.

Käyttäjän SakariJSaarilahti kuva
Sakari Saarilahti

Ruotsin kielen koluluopetuksen vastustajien argumenteista on valitettavan vaikeaa löytää edes jotain älyllisesti varteenotettavaa. Ennakkoluulot ruotsin kieltä kohtaan tulevat selvästikin ensin ja omien mielipiteiden rationalisoinnit vasta myöhemmin.

Voin vain ihmetellä sitä, miten perussuomalaista koulujemme historianopetus on ollut, kun ruotsin kielen merkitystä eurooppalaisen sivistyksen välittäjänä eivät läheskään kaikki tunnu ymmärtävän. Monet näyttävät uskovan, että Suomessa olisi joskus ollut jokin vaihtoehtoinen oma sivilisaatio, jonka kehitystä ruotsinkielinen väestömme olisi tullut tänne estämään. Tällaisen käsityksen syntymiseen kuvitelmalla jostain aitosuomalaisesta kulttuuripiiristä lienee ollut jokin osa. Totuushan on kuitenkin se, että ruotsin kielellä luotiin Suomen yhteiskunta- ja oikeusjärjestys, tiede, taide, kulttuuri ja suomen kielen kielioppi. Suomi on Ruotsille velkaa koko nykyisen valtiollisen itsenäisyytensä ja kansallisen kehityksensä. Suomen vaakunan leijona esiintyy ensimmäisen kerran jo Uppsalan tuomiokirkossa Kustaa Vaasan hautamuistomerkissä. Suomalaisen demokratian juuret ovat syvällä Ruotsin ja Suomen yhteisessä historiassa. Suomalaisilla oli oikeus osallistua jo keskiajalla Ruotsin kuninkaanvaaleihin.

Lienee myös tarpeetonta muistuttaa siitä, että merkittävimmät suomenkielen asemaa edistäneet yhteiskunnalliset vaikuttajat kuuluivat ruotsinkieliseen sivistyneistöömme.

Ruotsin kielen säilyttäminen kouluopetuksessa ei tarkoita vain toisen kansalliskielemme säilymistä, vaan myös kielen sisältämän kulttuurin ja kulttuurin sisältämän sosiaalisen pääoman säilyttämistä. Sosiaalinen pääoma on sellainen kansanosan tai jopa kansakunnan ominaisuus, joka tarkoittaa, että suomalaiset luottavat edelleen toisiinsa. Kahteen kansalliskieleemme perustuva kaksikielinen ympäristömme on suomalaista kulttuuriperintöämme ja sosiaalista pääomaamme säilyttävämpi kuin puhtaasti yksikielinen suomalainen yhteiskunta. Onko meillä todella varaa luopua kansallista yhtenäisyyttämme korostavasta ruotsin kielen kouluopetuksesta, joka samalla liittää meidät historialliseen viitekehykseemme, Ruotsiin?

Käyttäjän RitvaPuolakka kuva
Ritva Puolakka

Toivon, että kommentoinnissa pysyttäydytään asiassa. En minä itse, sen kummemmin kuin Suomalaisuuden Liitto vastusta ruotsin kielen kouluopetusta.

Me vaadimme vapaata kielivalintaa, joka siis tarkoittaa sitä, että ruotsin kieli on vapaasti valittavissa edelleenkin. Sen pakollisuus vaan on poistettava, muusta tässä ei ole kysymys.

Käyttäjän SakariJSaarilahti kuva
Sakari Saarilahti

#52. Palaaan vielä blogitekstiin.

"Nimimerkki ”296 op” kysyi Helsingin Sanomissa Tappaako pakollinen ruotsin kurssi unelmani tutkijan urasta? Vastauksena tähän voi sanoa, kyllä, näin se tekee. Me Suomalaisuuden Liiton kieliosastossa olemme erittäin huolissamme tästä kehityksestä."

Nimimerkki "296 op" :n oman edun mukaista saattaisi olla, että hänen tutkijan uransa todella kariutuisi siihen yhteen ainoaan "pakolliseen ruotsin kurssiin." Ainakin siinä tapauksessa, että kyseinen kielikurssi olisi ollut hänen valmistumisensa ainoana esteenä. Mielipidekirjoituksessa esitetyillä resursseilla tutkijan ura nousisi hyvin todennäköisesti pystyyn myöhemminkin ja silloin jo merkittävästi vakavamipien ongelmien kuin vain yhden kurssin takia. Tulevaisuuden suunnitelmien päivittäminen realistisiksi aikaisessa vaiheessa on jokaisen opiskelijan oman edun mukaista.

Suoritin itse osan koulunkäynnistäni muualla kuin Suomessa, koska perheeni oleskeli siihen aikaan ulkomailla ja jouduin mm. sen seurauksena pariinkiin otteeseen tenttimään pakollisia kieliopintoja yhden tai useamman luokkatason yli. Näkisin nykymuotoisessa, pakollisessa ruotsin kielen kouluopetuksessa pienenä ongelmana ainoastaan opintovaatimusten yhteensovittamisen ulkomailla suoritettujen opintojen kanssa. Globaalistuvassa maailmassa yhä suurempi osa suomalaisista suorittaa osan työurastaan tai opinnoistaan ulkomailla, eikä lapsilla ole siinä vaiheessa mahdollisuutta Suomen koulujärjestelmän tarjoamaan ruotsin kielen opetukseen. Toisaalta Suomeen muuttavilla ulkomaalaistaustaisilla henkilöillä ei myöskään välttämättä ole takanaan ruotsin kielen opintojen tuomaa henkistä pääomaa. Näissä tapauksissa asia voidaan kuitenkin hoitaa erivapaudella.

"Toivon, että kommentoinnissa pysyttäydytään asiassa. En minä itse, sen kummemmin kuin Suomalaisuuden Liitto vastusta ruotsin kielen kouluopetusta. /#52"

Suomalaisuuden Liiton itsestään antama julkisuuskuva poikkeaa tässä kohden kovin paljon blogistin esittämästä näkemyksestä. Esimerkiksi Wikipedia taustoittaa tätä näkökulmaa Suomalaisuuden Liittoon varsin kattavasti.

https://fi.wikipedia.org/wiki/Suomalaisuuden_liitto

Käyttäjän RitvaPuolakka kuva
Ritva Puolakka Vastaus kommenttiin #55

Se on erittäin hyvä, että olet selviytynyt hyvin, samoin ei ole kuitenkaan kaikilla ja jos jollakin on esteitä ruotsin kielen suhteen, ne esteet on poistettavissa.

Mielestäni historialliset seikat, minkä takia ruotsia pitäisi kaikkien opiskella, samalla kun voisivat voimavaransa laittaa jonkin muun kielen opiskeluun, eivät tässä ole relevantteja.

Suomalaisuuden Liitto täyttää jo 110 vuotta, joten se on elänyt pitkän matkan. Tänä aikana on yhteiskunta kokenut monia muutoksia, kuten varmasti Suomalaisuuden Liittokin. Tällä hetkellä ajamme vapaata kielivalintaa ja mielestäni se antaa ruotsin kielelle kaiken mahdollisuuden. Itse olen enemmänkin saamen ja karjalan kielisten asialla, jotta heilläkin olisi mahdollisuus saada palveluja omalla äidinkielellään kehdosta hautaan.

Mietitään esim. tilannetta, jossa saamelainen vanhus on niin dementoitunut, ettei muista enää muuta kuin oman äidinkielensä. Silloin meillä pitäisi olla koulutettuna saamenkielistä terveydenhuoltohenkilökuntaa, joka voisi palvella tätä vanhusta viimeisinä vuosinaan.

Ei tätä saamelaista vanhusta auta yhtään se, vaikka olisi kuinka hyvin koulutettu henkilökunta, jos hän ei voi edes puhua omaa äidinkieltään viimeisinä hetkinään. Ruotsin kieli ei toisi hänelle kaivattua lohtua.

Käyttäjän zzz333 kuva
kaija kelhu

Miksi tämä väärinymmärrys pidetään aina vain aktiivisesti ja valheellisesti elossa??

Eihän kukaan edes halua, tai ole ehdottanut ruotsia kokonaan hylättäväksi.

Sehän olisi suomen ohella vain yksi valittavista vapaaehtoisista kielistä.

Käyttäjän ollivaisala kuva
Olli Väisälä

No tulipa Sakari Saarilahdelta paljon puppua kerralla!

"Ruotsin kielen koluluopetuksen vastustajien argumenteista on valitettavan vaikeaa löytää edes jotain älyllisesti varteenotettavaa."

Kukaan ei ole vastustanut ruotsin kielen kouluopetusta vaan sen pakollisuutta. Pakkoruotsin kannattajilta ei tahdo "älyllisesti varteenotettavia" argumentteja löytyä, vaan keskustelu tyypillisesti ohjataan sivuraiteille, kuten Saarilahden kommentti havainnollistaa.

Jatko sisältää erinäisiä historiaa koskevia puolitotuuksia, joilla ei ole paljonkaan tekemistä nykypäivän pakkoruotsin oikeuttamisen kannalta. Huippuna (tai pohjana) kuitenkin seuraava uskomattoman naurettava väite:

"Suomi on Ruotsille velkaa koko nykyisen valtiollisen itsenäisyytensä ja kansallisen kehityksensä."

Tällaisen väitteen esittäjä kaipaisi todellakin historian opintoja. Edes alkeet Suomen historiasta, kansallisesta heräämisestä, itsenäistymisestä ja itsenäisyyden säilyttämiseksi käydyistä taisteluista olisi hyvä hallita, ennen kuin tuollaista soopaa kirjoittaa.

Käyttäjän SakariJSaarilahti kuva
Sakari Saarilahti

#58

Kiitos kommentistasi, Olli Väisälä. Ruotsin kielen kouluopetuksen vastustamiseen näyttää usein liittyvän Suomen historian heikko tuntemus, näin myös sinun tapauksessasi.

Ruotsin suurvaltakausi siirsi Suomen rajat huomattavan kauas Venäjälle ja kaksinkertaisti Suomen maa-alan. Mikäli Suomi ei olisi kuulunut Ruotsin valtakuntaan, Venäjä olisi useaan otteeseen vallannut Suomen. Ruotsin kielen sijasta nykyisellä Suomen alueella opetettaisiin pakkovenäjää ja itsenäisen Suomen asemasta olisimme osa Venäjän federaatiota.

Ruotsi perusti Suomeen länsimaisen mallin mukaisen hallintokoneiston, oikeuslaitoksen, yliopiston ja sotalaitoksen. Ruotsin suurvallan aikana tapahtui keskusvallan, hallinnon ja oikeuslaitoksen kehittäminen, keskusvirastojen perustaminen sekä niiden alaisen lääninhallinnon luominen. Myös Suomen osittain itsenäinen asema Venäjän alaisuudessa Suomen suuriruhtinaskuntana 1809- perustui pitkälti ruotsinkielisen virkamieskunnan vahvaan asemaan Suomessa.

Mikäli sinun ruotsinkieliset maanmiehesi olisivat toimineet niin kuin ruotsin kielen opetuksen vastustajat tänä päivänä, suomen kielellä ei olisi nykyään mitään virallista asemaa Suomessa. Ruotsin vallan aikana ja vielä myöhemmin Suomen autonomian aikana Suomen hallintoa hoitaneet ruotsinkieliset maanmiehesi ja silloinen pääsosin ruotsinkielinen sivistyneistö eivät onneksi ajatelleet sinun tavallasi. He loivat suomen kirjakielen, auttoivat nostamaan suomen kielen maan toiseksi viralliseksi kieleksi ja antoivat sinun pitää oman kielesi, suomen kielen.

Käyttäjän tuomosalovaara kuva
Tuomo Salovaara

Ruotsin opiskelu tulee muuttaa vapaaehtoiseksi siksi, että se on kansan suuren enemmistön kanta. Ei sen pitäisi sen monimutkaisempaa olla.

Käyttäjän jormanordlin kuva
Jorma Nordlin

Ei pakollinen virkaruotsin suoritusvaatimus tutkijan uralle pääsemistä estä. Oikeasti ne virkaruotsin vaatimukset vähän huvittaa.

Olen suorittanut virkaruotsin. Jos minä sen läpäisin, niin silloin sen läpäisee muutkin.

Virkaruotsia varten tehdään testi. Siinä suurin osa jää "nalkkiin", jotta ruotsin opettajille on töitä. Sen jälkeen täytyy osallistua kurssille, jonka käytännössä kaikki läpäisevät.

Sinänsä en kannata pakollista ruotsinkielen opiskelua.

Virkaruotsin vaatimukset eivät käytännössä edes riitä virkamiesten työssä tarvitsemiin kielivaatimuksiin. 2000-luvun alkupuolella ministeriöiden virkamiesten ruotsinkielen oikeaa tasoa ruvettiin tarkistelemaan. Virkamiehet hieman säikähtivät ja halusivat kursseille. Kiersi huhu, että tasoa pistokoemaisesti testattaisiin puhelimella. Minua se vähän nauratti.

Käyttäjän RitvaPuolakka kuva
Ritva Puolakka

Virkamiesruotsi on vanha jäänne ja mielestäni tarpeeton, koska palvelun omalla äidinkielellään voi järjestää tulkkipalveluiden/digitalisaation avulla.

Parhaiten tämä onnistuu siten, että virastoissa on muutamia äidinkielenään ruotsia puhuvia henkilöitä tai sitten niin, että asiakkaan ollessa paikalla, otetaan yhteys tulkkikeskukseen, jossa ruotsin kielen oikeasti hallitseva toimii välikätenä virkailijan ja asiakkaan kesken.

Käyttäjän tuomosalovaara kuva
Tuomo Salovaara

"Virkamiesruotsi on vanha jäänne ja mielestäni tarpeeton, koska palvelun omalla äidinkielellään voi järjestää tulkkipalveluiden/digitalisaation avulla."

Tai sitten ruotsinkieliset voivat käyttää hyvin osaamaansa suomea, kuten he varsinkin Etelä-Suomessa tekevätkin.

Käyttäjän ilkkahyttinen kuva
Ilkka Hyttinen Vastaus kommenttiin #60

Tuomo,

"maassa maan tavalla tai maasta pois" - entä suomenruotsalaiset ja (eräät maahanmuuttajat)? - Mistähän muuten nämä äkkijyrkätkin kieliasenteet ruotsinkielen suhteen oikein perimmältään johtuvat?

Käyttäjän ilkkahyttinen kuva
Ilkka Hyttinen

Ruotsinruotsi virkakielenäkin vapaaehtoiseksi Suomessa:

http://ilkkahyttinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/1406...

Kansalaisuus, kansallisidentiteetti vs. ”pakkoruotsi”:

http://ilkkahyttinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/1472...

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset